Lue Laura Niemen vastaukset uskonnon ylioppilaskokeen aineistotehtävään

8.1 Eri uskonnoissa on erilaisia virkoja tai rooleja, jotka liittyvät uskonnolliseen asiantuntemukseen ja johtajuuteen. Valitse kolme uskontoa ja esittele, millainen asema ja millaisia tehtäviä uskonnollisilla spesialisteilla niissä on.

Laura Niemen vastaus: Suurinta kristillistä kirkkoa eli katolista kirkkoa johtaa paavi Vatikaanista. Paavilla on hyvin merkittävä asema katolisessa kirkossa ja katolisen kirkon nimikin tulee kirkon hallinta tavasta. Sana katolinen tulee sanasta yleinen ja yhtenäinen, joka viittaa juuri koko kirkkokunnan kattavaan hallintoon. Paavi johtaa katolista kirkkoa yhdessä piispojen ja kardinaalien kanssa, ja näiden muodostamasta hallinnosta käytetään nimeä kuuria. Paavin virka on pääsääntöisesti elinikäinen, mutta halutessaan paavi voi jättäytyä virastaan pois, jolloin katolisen kirkon piispat valitsevat uuden paavin. Aikoinaan paavin viran synnyttyä, paavin uskottiin olevan apostoli Pietarin työnjatkaja. Myöskin paavin viran alkuaikoina, paavin asemaa hahmoteltiin siten, että paavi nähtiin Kristuksen sijaisena maan päällä. Näin ei kuitenkaan enää ajatella, ja aikoinaankin se oli paavin tapa hankkia itselleen valtaa ja kunnioitusta.

Piispat johtavat pienempiä katolisen kirkon yksikköjä, jotka ovat yleensä seurakuntia. Paavi tai joissain tapauksissa myös toinen piispa voi vihkiä piispan virkaan. Katolisen kirkon piispojen ajatellaan muodostavan näin apostolisen jatkuvuuden, joka on alkanut jo alkuseurakunnista.  Katolisessa kirkossa kirkon sakramenteista vastaa pappi. Paavin, piispojen ja pappien tulee olla selibaatissa eläviä miehiä. Nykyään kuitenkin paavin erityisluvalla pappi voi olla naimisissa.

Paavilla on katolisen kirkon johtajana ja Vatikaanin valtionpäämiehenä merkittävä asema maailmassa sekä hengellisenä että poliittisena päättäjänä. Paavin kannanotoilla katsotaan olevan maailmanlaajuista merkitystä. Esimerkiksi sosiaalisen median kannanotoillaan eettisissä kysymyksissä paavi voi vaikuttaa monien mielipiteisiin. Toisaalta jotkin paavin kannanotot saavat paljon myös vastusta etenkin sosiaalisessa mediassa, sillä näkemykset ovat arvopohjaltaan hyvin konservatiivisia. Myöskin paavin tapaamiset muiden uskontojen ja valtioiden johtajien kanssa ovat maailmanlaajuisesti seurattuja tapahtumia. Etenkin Paavin ja Moskovan patriarkan Kirillin tapaaminen oli maailmanlaajuisesti seurattu tapahtuma medioissa. Tapaamista pidettiin myös merkittävänä ekumeenisena edistysaskeleena.

Katolisen kirkon toiminnan ydin on messu, joka saatetaan järjestää jopa useita kertoja päivässä. Messun roolin takia messuja johtavia pappeja arvostetaan katolilaisuudessa paljon. Myöskin Japanissa vaikuttavassa shintolaisuudessa uskonnollisia spesialisteja ovat papit, jotka työskentelevät shintopyhäköissä. Myöskin shintopappien tulee olla rituaalisesti puhtaita selibaatissa eläviä miehiä. Kuitenkin heidän työnkuvansa on hyvin erilainen verrattuna katolisen kirkon pappien työnkuvaan. Shintolaisuudessa pyhäköissä ei järjestetä jumalanpalveluksia, sillä shintolaisuudessa pyhäkössä suoritettavat rituaalit ovat yksilöllisiä:  japanilainen tulee pyhäkköön ja suorittaa kamille uhraamisen sekä rukoilun itsenäisesti. Jumalanpalvelusten sijaan shintopapin tehtäviin kuuluu esimerkiksi kamien herättäminen, puhdistus ja nukkumaan laittaminen. Sen lisäksi pyhäkössä vieraileva voi ostaa papilta myös paperihuiskalla tehtävän puhdistumisrituaali haraen. Shintopapin tehtäviin kuuluu myöskin huolehtiminen siitä, että kameille uhrattavat tuotteet ovat ensiluokkaisia. Mikot ovat shintolaisessa pyhäkössä työskenteleviä naimattomia naisia, joilta voi ostaa esimerkiksi jumalille uhrattavia tuotteita.

Ristiriidat uskonnollisen yhteisön johtajien asemasta ovat johtaneet islamin jakautumiseen. Muhamedin kuoltua vuonna 632 muslimien yhteisöä eli ummaa ryhtyi johtamaan kalifi. Kuitenkin neljännen kalifin valinta johti ristiriitoihin ja synnytti kaksi islamin suurinta suuntausta: sunnalaisuuden ja shiialaisuuden. Sunnalaisten mielestä kalifin ei tarvinnut olla Muhammedin sukulainen, kun taas shiialaisten mielestä täytyi. Nykyään sunnalaisuudessa uskonoppineilla ei ajatella olevan virallista hierarkiaa, vaan käytännössä jotkut uskonoppineet ovat tunnetumpia kuin toiset. Shiialaisuudessa sen sijaan imaamin ajatellaan olevan Jumalan tehtäväänsä nimittämä uskonnollinen johtaja. Kuitenkaan shiialaisuudessakaan ei ajatella, että imaamit toisivat profeetta Muhammedin tapaan uutta julistusta maailmaan. He valvovat sen sijaan uskonnollisten oppien noudattamista ja niiden mukaan elämistä. Islamin uskossa moskeijassa tapahtuvaa perjantairukousta ei tarvitse välttämättä johtaa imaami, vaan se voi olla kuka tahansa miespuolinen muslimi.

Sharia-laki perustuu koraaniin. Joissain islamilaisissa maissa on sharia-laki tuomioistuimia, joissa lainoppineelta voi pyytää fatwan eli juridisesti perustellun mielipiteen. Sunnalaisuudessa näitä lainoppineesta käytetään nimitystä mufti ja shiialaisuudessa ajatollah. He voivat tulkita islamilaista lakia etenkin perheoikeudellisissa kysymyksissä.

8.2 Analysoi, millaisen kuvan luterilaisesta papistosta Ylen dokumenttisarjan traileri (aineisto 8.A) antaa, ja pohdi, miten luterilaisen papin rooli on muuttunut viime vuosikymmeninä. 

Laura Niemen vastaus: Kristillistä kirkkoa on voitu hyvin pitkään pitää perinteitä säilyttävänä instituutiona. Vaikka osittain kirkon suhtautuminen muutoksiin, kuten saman sukupuolisten avioliiton vihkimiseen, on osittain vastahakoista on silti kirkon opeissa ja toiminnassa tapahtunut muutosta, jonka pyrkimyksenä on vastata paremmin modernin yhteiskunnan tarpeisiin. Esimerkiksi papin rooli on muuttunut paljon ajansaatossa.

Reformaatiota toteuttaneen Martin Lutherin ajatuksiin pohjautui ajatus siitä, että papin tärkein tehtävä on näyttävien jumalanpalvelusten sijaan palvella ja opettaa kansaan. Lutherin esittämä ajatus papin virasta on nykyäänkin keskeinen luterilaisessa kirkossa. Luterilaisen kirkon, jonka suurinta kannatusaluetta ovat pohjoismaat, jumalanpalveluksiin osallistuvien kävijämäärät ovat laskeneet. Tämän seurauksena myöskin pappien työkuvan on täytynyt ainakin osittain muuttua. Uskonnonharjoittamisen yksilöllistyessä luterilaisen kirkon pappien on täytynyt pohtia uudelleen, kuinka he voivat tavoittaa kansaa. Uusia tapoja olla yhteydessä ihmisiin ovat voineet olla esimerkiksi sosiaalinen media. Myöskin esimerkiksi kauppakeskuksissa voi nykyään toimia pappeja, joille kuka tahansa voi käydä puhumassa.

Ylen dokumenttisarjan Papisto trailerissa papit kertovat, siitä mikä merkitys papin viralla on heidän elämässään. Video tuo esille papin työnkuvan murroksen. Voidaan ajatella, että pari sataa vuotta sitten papin virka oli arvostetumpi kuin tänä päivänä. Esimerkiksi ennen eduskuntauudistusta pappissäädyllä oli virkansa pohjalta automaattisesti oikeus olla päättämässä maataan koskevista asioista. Kuitenkin uudistuksen jälkeen heidän tuli asettua ehdolle vaaleissa. Suuren arvostuksen takia papin virkaa saatettiin ennen pitää hyvin pitkälti kutsumuksellisena ammattina. Kuitenkin nykyään papin virka nähdään enemmänkin yhtenä ammattina muiden joukossa. Esimerkiksi videolla yksi papeista kertoo, että voisi hyvin nähdä itsensä myös muussa ammatissa kuten psykoterapeuttina.

Traileri antaa papistosta sellaisen kuvan, että he ovat tavallisia ihmisiä muiden joukossa. Vaikka papin virasta päätellen videolla esiintyvät papit ovat hengellisiä ihmisiä, ei video siitä erityisemmin viesti. Lutherin tarkoittamalla kansan palvelemisella voidaan tarkoittaa, sitä että papin pitäisi pystyä vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Kun pappi pystyy samaistumaan seurakuntalaisiin, on myös seurakuntalaisten tarpeisiin vastaaminen helpompaa. Nykyään monien pappien työnkuvaan kuuluu varmasti enemmän kansan palveleminen kuin opettaminen. Kansan palveleminen voi nykypäivänä sisältää esimerkiksi keskustelua seurakuntalaisia huolettavista aiheista.

Toinen papeista kertoo uskovansa, että Jumala rakastaisi kaikkia seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Yksi syy juuri ensimmäisenkin papin mainitsemaan nuorten Jumalaan uskomisen vähenemiseen voi olla se, että kirkko nähdään taantumuksellisena. Jos pappi haluaa tavoittaa nuoria enemmän, tulisi heidänkin pystyä näkemään maailmaa avarakatseisemmin. Suuret erot nuorten ja kirkon eettisissä näkemyksissä, voi tehdä papeista nuorille vaikeasti lähestyttäviä. Nuorten kanssa toimiakseen pappien on siis täytynyt pystyä katsomaan maailmaa myös nuorten näkökulmasta, eikä vain raamatun oppien valossa.