Kirkolliskokous päätti puolen miljoonan euron avustuksesta ukrainalaisille
Kirkolliskokous päätti 5.5.2022 kirkkohallituksen esityksen mukaisesti antaa 500 000 euron suuruisen avustuksen sodasta kärsiville ukrainalaisille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Avustus tehdään Kirkon keskusrahaston talousarvion 2022 muutoksena.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta toteaa, että myös Kirkon keskusrahaston on syytä osoittaa taloudellista tukea poikkeuksellisessa, yllättävässä ja koko maailmaa eri tavoin koskettavassa kriisitilanteessa. Valiokunta on vakuuttunut, että esitetty avustus pystytään kohdistamaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja sen vaikuttavuus on suuri.
Kirkolliskokous ei hyväksynyt muita kirkkohallituksen esittämiä vuoden 2022 talousarviomuutoksia sellaisenaan. Talousvaliokunta suhtautui kriittisesti Kirkon talossa vuokrattavana olevien tilojen markkinointisuunnitelman laadintaan sekä Kirkon talon muutostöihin osana lisätalousarviota. Määrärahan lisäämiselle talousarvioon ei valiokunnan mukaan juuri nyt ole esityksessä mainittua perustetta.
Valiokunnan mukaan niukkenevien resurssien aikana ei ole perusteltua siirtää ylijäämiä yli välttämättömien tarpeiden ja siten heikentää Kirkon keskusrahaston tasetta. Kirkolliskokous päätti lisätä keskusrahaston vuoden 2022 talousarvioon kärkihankkeisiin 493 576 euroa Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämishankkeen (Kipa 2 -hanke) vuonna 2021 toteutumatta jääneisiin projekteihin; valtionrahoitukseen 196 777 euroa jaettavaksi avustuksina seurakunnille kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoon ja hiippakunnille yhteensä 201 956 euroa.
Talousarvioon lisättiin myös Kirkkohallitukselle 45 000 seurakuntien alv-oppaan toteuttamiseen, 35 100 euroa seurakuntavaalien projektipäällikön palkkaamiseen ja 50 000 euroa viestinnällisiin tarpeisiin.
Kirkolliskokous vahvisti vuoden 2021 tilinpäätökset
Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2021 sekä hyväksyi kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden ylijäämä 0,7 miljoonaa euroa kirjataan taseeseen oman pääoman lisäykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään.
Kirkon keskusrahaston ylijäämän syntyyn vaikuttivat Turun piispan talon myyntivoitto (noin 0,4 miljoonaa euroa) sekä pandemian alentamat kustannukset kuten matkustus-, ravitsemus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut.
Myös Kirkon eläkerahaston tilinpäätös tilikaudelta 2021 vahvistettiin. Tilikauden ylijäämä 60 871 134 euroa kirjataan taseeseen oman pääoman lisäykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Vuoden 2021 sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 14,3 prosenttia. Salkun reaalituotto 10,7 prosenttia ylitti sijoitussuunnitelmassa asetetun 3 prosentin reaalituottotavoitteen. Eläkerahaston omaisuuden arvo oli 1972 miljoonaa euroa 31.12.2021 arvostettuna markkinahintaan.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan näkemyksen mukaan markkinatilanteesta riippumatta vastuullisuuteen liittyvät seikat on säilytettävä sijoitustoiminnan keskiössä.
Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. Eläkerahasto vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.
Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi kehittää ympäristövaikutusten mittaamista
Kirkko haluaa olla edelläkävijä ilmastoasioissa. Kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että kirkko on hiilineutraali vuonna 2030. Ympäristövaikutusten arviointi ja mittaaminen on keskeisessä asemassa tavoitteen saavuttamiseksi.
Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi jatkokehittää helppokäyttöisiä työkaluja, joilla seurakunnat voivat arvioida omaa kiinteistö- ja maankäyttöään ympäristövaikutusten arvioinnin näkökulmasta.
Asiaa käsitelleen hallintovaliokunnan mielestä kirkon uusi kiinteistöstrategiamalli kokonaisuutena voi merkittävästi edistää kirkon hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Hallintovaliokunnan mukaan kirkkohallituksessa on voimakkaasti panostettava mallin edelleen kehittämiseen ja täysimittaisen käyttöönoton tukemiseen seurakunnissa.
Kirkkohallituksen tehtäväksi annettiin myös kehittää seurakuntien kiinteistöstrategiamallia siten, että siinä otetaan huomioon rakennusten lisäksi seurakunnan kaikki kiinteistöt. Seurakunnille annettiin vahva suositus siitä, että ne lisäisivät kiinteistötoimea ja maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon ympäristövaikutusten arvioinnin.
Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvään edustaja-aloitteeseen pyydettiin myös talousvaliokunnan lausunto. Kaksi edustajaa jätti mietintöön eriävän mielipiteen.
Saksassa työskentelevät suomalaispapit ovat jatkossa työsuhteessa Hampurin Merimieskirkkoon
Kirkolliskokous päätti muuttaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Saksan evankelisen kirkon sopimusta niin, että Saksassa työskentelevien suomalaispappien työsuhteet siirretään vuoteen 2025 mennessä Hampurin Merimieskirkkoon.
Tällä hetkellä Saksassa suomalaisia palvelevat papit ovat työsuhteessa Saksan evankelisen kirkon jäsenkirkkoihin. Suomalaispapit palvelevat Saksassa 16 suomenkielistä seurakuntapiiriä eri puolella maata.
Ulkosuomalaistyö eri puolilla maailmaa on vuonna 2025 siirtymässä kirkon ulkoasiain osastolta Merimieskirkolle, ja Saksassa tehtävän ulkosuomalaistyön siirtäminen Hampurin Merimieskirkon vastuulle liittyy osaltaan tähän uudelleenorganisointiin.
Saksan evankelisen kirkon ulkoasiain osaston ja Kirkkohallituksen ulkosuomalaistyön yksikkö ovat neuvotelleet asiasta. Suomen Merimieskirkko ja Saksaan myös työnantajaksi rekisteröity Hampurin Merimieskirkon säätiö ovat osaltaan hyväksyneet ratkaisun. Uusi sopimus tulee voimaan vuoden 2023 alussa.
Kirkolliskokous hyväksyi yhteisen julistuksen kasteesta ortodoksisen kirkon kanssa
Kirkolliskokous hyväksyi piispainkokouksen esityksestä yhteisen julistuksen kasteesta Suomen ortodoksisen kirkon kanssa. Käytännössä luterilaisesta näkökulmasta on pidetty selvänä, että ortodoksi voi esimerkiksi toimia luterilaisten lisäksi luterilaiseksi kastetun lapsen kummina, mutta kirkot eivät ole aiemmin ilmaisseet keskinäistä kasteen tunnustamista.
Kirkolliskokouksen perustevaliokunta katsoi yhteisen julistuksen kasteesta oleva tärkeä paikallisen ja laajemman ekumeenisen yhteistyön kannalta, mutta myös yksittäisille kirkkokuntaa vaihtaville sekä ekumeenisille perheille. Julistus antaa riittävät teologiset perusteet kasteen vastavuoroiselle tunnustamiselle.
Kirkolliskokous hyväksyi muutoksia kirkolliskokouksen työjärjestykseen
Kirkolliskokous päätti, että jatkossa kirkkohallituksen täysistunnon palkkiot päätetään kirkolliskokouksen kansliavaliokunnassa. Kirkkohallituksen täysistunnon päättämien toimielinten kokouspalkkiot esitetään jatkossa läpinäkyvyyden lisäämiseksi Kirkon keskusrahaston talousarviossa. Kirkolliskokouksen työjärjestykseen lisätään uusi pykälä, joka mahdollistaa valiokuntien yhteiset kokoukset. Lisäksi työjärjestykseen lisätään uusi pykälä sidonnaisuusilmoituksista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Sidonnaisuusilmoitusten antaminen on vapaaehtoista.
Seuraa kirkolliskokousta verkossa
2022-05-09 09:52:36.0