Pääsiäinen

PÄÄKIRKKO

Su 2.4. klo 10 palmusunnuntain messu
Ma 3.4. klo 18 hiljaisen viikon iltakirkko
Ti 4.4. klo 18 nuorten hiljaisen viikon iltakirkko
Ke 5.4. klo 18 hiljaisen viikon iltakirkko
To 6.4. klo 18 kiirastorstain iltamessu, suora lähetys seurakunnan YouTube-kanavalla
Pe 7.4. klo 10 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, radiointi radio Dein kautta
Su 9.4. klo 10 1. pääsiäispäivän messu, suora lähetys seurakunnan YouTube-kanavalla ja radiointi radio Dein kautta
Ma 10.4. klo 10 2. pääsiäispäivän messu, suora lähetys seurakunnan YouTube-kanavalla

LINNANTAUKSEN KIRKKO

Su 2.4. klo 12 palmusunnuntain perhemessu
Ti 4.4. klo 19 hiljaisen viikon iltakirkko
Ke 5.4. klo 19 hiljaisen viikon iltakirkko
To 6.4. klo 18 kiirastorstain iltamessu
La 8.4. klo 21 pääsiäisyön messu
Su 9.4. klo 12 pääsiäispäivän messu

LEHTIKANKAAN KIRKKO

Su 2.4. klo 12 palmusunnuntain viikkomessu
Ke 5.4. klo 12.30 selkomessu, klo 15 viittomakielinen viikkomessu
To 6.4. klo 18 kiirastorstain iltamessu
Pe 7.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki
Su 9.4. klo 12 pääsiäispäivän messu

VUOLIJOKI-OTANMÄKI ALUE

Su 2.4. klo 10 palmusunnuntain messu, Otanmäen kirkko
Ke 5.4. klo 18 viikkomessu, Otanmäen kirkko
To 6.4. klo 18 kiirastorstain viikkomessu, Vuolijoen kirkko
Pe 7.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki, Vuolijoen kirkko
Su 9.4. klo 10 pääsiäispäivän messu, Vuolijoen kirkko

Kiirastorstai
Kirkon pääsiäisajan juhla alkaa kiirastorstain iltana, jolloin vietetään ehtoollista. Pääsiäistä edeltävän paastonajan merkiksi alttarilla on violetti liina. Violetti on katumuksen ja odotuksen väri. Kiirastorstain iltana alttarilla on erityisen paljon kynttilöitä, tavallisten alttarikynttilöiden lisäksi siellä on 12 pientä kynttilää muistuttamassa opetuslapsista ja yksi vähän korkeampi kynttilä muistuttamassa Jeesuksesta. Kiirastorstain illan jumalanpalveluksessa on murheellisen odotuksen sävy. Iltamessussa onkin hyvin vaikuttava loppu. Ehtoollisenvieton jälkeen alttarilta sammutetaan ensin yksi kynttilä, se muistuttaa Juudas Iskariotin, Jeesuksen kavaltajan, lähdöstä opetuslapsijoukon keskeltä. Hetken kuluttua sammutetaan kaikkien opetuslasten kynttilät. Kiirastorstain iltamessun lopussa luetaan psalmi 22, sama psalmi, jota Jeesus rukoili kärsimyksensä keskellä. Psalminluvun aikana alttarilta tyhjennetään kaikki ehtoollisvälineet, kukat ja kynttilät. Alttari puetaan mustaan vaatteeseen, surun väriin, odottamaan pitkäperjantaita. Alttarille jää vain risti ja Jeesusta kuvaava kynttilä, pieni valo pimeyden keskellä. Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat, kun psalmi päättyy.
 

Pitkäperjantai
Kellot ja urut ovat hiljaa. Alttarilla on vain ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Suomessa pitkäperjantai on kristityille kirkkovuoden ainoa surujuhla, sillä silloin on Jeesuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä. Pitkäperjantai on myös vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta ja pappikin voi olla mustassa puvussa, ilman valkoista albaa. Myös kirkon alttari verhotaan mustaan, surun merkiksi. Alttarilla on viisi punaista ruusua muistuttamassa Jeesuksen haavoista. Alttarilla tai sen edessä voi olla myös yksi Jeesusta kuvaava kynttilä, joka palaa jumalanpalveluksen alkuosassa. Kun evankeliumista luetaan, miten Jeesus antoi henkensä, kynttilä puhalletaan sammuksiin. Pitkäperjantain jumalanpalveluksessa vuorottelevat pitkät Raamatun kuvaukset Jeesuksen kärsimisestä ja kuolemasta, kaikki pitkäperjantain rukoukset ja virret lauletaan ilman säestystä. Joskus kirkossa on erityinen isokokoinen risti muistuttamassa Jeesuksen rististä. Kirkonkelloja ei yleensä soiteta pitkäperjantaina.

Pääsiäisyön messu

Pääsiäisen juhla alkaa lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, kun seurakunnissa vietetään pääsiäisyön messua. Sen yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä.

Messu alkaa pimeässä kirkossa. Alttarilla on pitkäperjantain jäljiltä musta kangas ja viisi punaista ruusua. Alttarin mustat kankaat viedään pois ja alttarille tuodaan ylösnousemuksen juhlan merkiksi valkoiset kankaat, isot alttarikynttilät, kukat ja ehtoollisvälineet. Urut alkavat soida ja hämärä väistyy, kun kirkkosalin valaistus otetaan käyttöön.

Pääsiäisyönä messu päättyy riemulliseen tervehdykseen: Kristus on ylösnoussut! Pappi johtaa kolme kertaa tervehdyksen ja seurakunta vastaa yhtä riemulla: Totisesti ylösnoussut! Kun messu päättyy, vuorokausi on vaihtunut.

Pääsiäisen myötä paastonaika on päättynyt, Juhla saa alkaa!

Pääsiäispäivä

Kristus nousi kuolleista. Halleluja! Totisesti nousi. Halleluja!

Pääsiäistervehdys julistaa Kristuksen voittoa kuoleman ja pahan vallasta. Ylösnousemuksen valo ja ilo säteilevät pääsiäisyöstä koko pääsiäisaikaan. Pääsiäinen on vanhin ja suurin kristikunnan juhlista. Koko kirkkovuosi on vähitellen rakentunut pääsiäisen ympärille. Jokainen sunnuntai on ylösnousemuksen juhla. Pääsiäistä juhlitaan viisikymmentäpäivää, helluntaihin asti.