Suomen evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on laissa määrätty tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista. Ne ovat osa kirkolle osoitettuja yhteiskunnallisia velvoitteita, kuten myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ja väestökirjanpito. Valtion rahoitusta vastaan seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisia tarjoamaan hautaamiseen välttämättömästi liittyvät palvelut yhdenvertaisilla hinnoilla kaikille paikkakunnilla asuville - niin kirkkoon kuuluville kuin kuulumattomillekin.

Hautaustoimeen sisältyvät hautausmaiden yleinen ylläpito, hautaamiseen liittyvät käytännön palvelut, vainajien säilytys ja krematoriotoiminta. Hautaan siunaaminen ei kuulu tähän kokonaisuuteen, vaan on seurakunnan hengellistä työtä, joka on jatkossakin maksutonta.

Kun valtion rahoitusta vähennetään, vastaava osa kustannuksista täytyy kattaa hautaustoimen maksuilla. Tämä tarkoittaa, että seurakuntien on jatkossa rahoitettava maksutuotoilla noin puolet hautaustoimen kokonaiskuluista.

Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo muistuttaa, että kirkollisveroa voidaan käyttää vain seurakunnan varsinaisiin tehtäviin, kuten diakoniaan, hengelliseen työhön sekä lapsi- ja nuorisotoimintaan. Jos hautaustoimen kuluja maksettaisiin kirkollisverosta, seurakunnan jäsenet maksaisivat samalla myös kirkkoon kuulumattomien hautauksia. Palo korostaa, että kyse on seurakunnan jäsenten oikeuksista ja uskonnonvapauden toteutumisesta. Eduskunnan hallintovaliokunta päätyi mietinnössään samaan johtopäätökseen ja totesi, että leikkausten seurauksena hautaustoimen maksuja on väistämättä korotettava.

Kajaanin seurakunnan ylipuutarhuri Kirsi Pääkkösen mukaan hautausmaiden ylläpidossa lähes kaikki kulut ovat kasvaneet usean vuoden ajan: työvoimasta ja koneista materiaaleihin ja polttoaineisiin. Valtionrahoituksen leikkaus osui hetkeen, jolloin menot olivat jo muutenkin voimakkaassa nousussa. Pääkkönen pitää korotuksia välttämättöminä, jotta hautausmaiden hoito ja hautaustoimen palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja yhdenvertaisesti. Hän muistuttaa myös siitä, että hautausmaat ovat kulttuuri- ja luontoympäristöjä, joiden hyvä ylläpito vaatii pitkäjänteistä työtä.

Kajaanissa hautapaikkojen ja hautauspalveluiden maksuja esitetään korotettavaksi aikaisemman indeksikorotusten sijasta vastaamaan paremmin palvelun keskimääräisiä kustannuksia sekä kattamaan leikkausten aiheuttamaa rahoitusvajetta. Esityksen mukaan arkku- ja hautapaikan hinta nousisivat reilusti. Myös haudan kaivamisen ja peittämisen sekä tuhkauksen hinnat nousevat, samoin säilytystilojen vuokrat.

Konkreettisesti tarkasteltuna arkkuhautapaikan hinta nousisi nykyisestä 136 eurosta 300 euroon, kun taas uurnahautapaikan hinta nousisi 79 eurosta 200 euroon. Hautapaikkamaksut menevät kirkkovaltuuston käsiteltäväksi 15.12.2025 pidettävään kokoukseen.

Haudan kaivaminen, peittäminen ja peruskunnostus arkkuhautauksessa maksaa nykyisen 158 euron sijasta 250 euroa. Myös tuhkauksen hinta nousee: se on jatkossa 300 euroa nykyisen 247 euron sijaan. Kirkkoneuvosto hyväksyi hautauspalvelumaksut 25.11.2025 pidetyssä kokouksessaan.

Vaikka korotukset ovat tuntuva muutos, jäävät hinnat edelleen selvästi valtakunnallisia keskihintoja alemmiksi.

Vaikka hautaustoimen maksut ovat valtakunnallisten muutosten vuoksi nousemassa, seurakunnan jäsenyys tuo edelleen monia tärkeitä ja maksuttomia palveluja. Esimerkiksi kappelin käyttö on kirkon jäsenille ilmaista, ja myös seurakuntatalojen vuokrat ovat jäsenille selvästi edullisempia. Samoin papin, kanttorin ja suntion työpanos kirkollisissa toimituksissa on jatkossakin täysin maksuttomia.

Kirkon hautaustoimi on kansainvälisesti vertaillen kustannustehokasta. Suomessa hautaustoimen kustannukset vuonna 2021 olivat keskimäärin 25,7 euroa asukasta kohden, kun Ruotsissa vastaava luku oli 43,8 euroa.