Päätöslausunto

Kajaanin seurakunnan piispantarkastuksessa 22-24.11.2024

Olen suorittanut kirkkojärjestyksessä (KJ 4:7 §) tarkoitetun piispantarkastuksen Kajaanin seurakunnassa. Tässä päätöslausunnossani käyn läpi keskeiset havainnot ja lopuksi annan niistä nousevia kehitystehtäviä, kuten tapana on.

Tarkastusta on tehty jo noin yhdeksän kuukautta. Tässä lausunnossa olen saanut tukeutua erinomaisiin esiselvityksiin. Lääninrovasti Hannes Seppänen ja pappisasessori Teemu Voutilainen ovat laatineet muistion seurakunnan toiminnasta, taloudesta, hallinnosta ja tulevaisuuden näkymistä. Työyhteisökonsultti Panu Pohjolaisen raportissa tarkastellaan seurakunnan työhyvinvointikyselyn tuloksia. Tilintarkastajien lausunnossa tarkastellaan talouden tilaa ja hoitoa. Lisäksi olemme käyneet erikseen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa pitkät keskustelut – työntekijöiden mielestä ehkä liiankin pitkät.

Piispantarkastus on seurakunnan ja sen kumppanuuksien tarkastus

Piispantarkastus on pohjimmiltaan seurakunnan tarkastus. Siinä arvioidaan, miten seurakunta toteuttaa kirkkolaissa sille annettua hengellistä tehtävää: ”Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä” (KL 3:1 §).

Tämä on selkeä arviointiperuste. Seurakunta ei kuitenkaan elä autiolla saarella, vaan maailmassa. Maailma näyttää välillä kauniit, välillä rumat kasvonsa. Mutta langenneenakin se on Jumalan luoma ja meille rakas. Se on meille ainoa. Jumala on antanut meille tehtäväksi elää ja toimia kristittyinä sen keskellä, ei jonkinlaisessa uskoville varatussa allasbaariosastossa. Aloitan kertomalla vierailusta seurakunnan eri yhteistyökumppaneiden luona.

Yhteistyötä yrityksissä ja oppilaitoksissa sekä ekumeenisten yhteyksien vahvistamista

Aloitimme piispantarkastuksen perjantaiaamuna rukoushetkellä Vuolijoen kirkossa. Aamurukoushetkessä oli mukana Vuolijoen päiväkodin lapsia ohjaajineen. Rukoushetken toteuttivat seurakuntapastori Soile Koistinen, lastenohjaajat Sari Korkkonen ja Minna Kuntsi, nuorisotyönohjaaja Niina Leiviskä sekä kanttori Jussi Keinonen ja seurakuntamestari Keijo Moilanen. Yhdessä lasten, Lumin ja Aapon, kanssa kokosimme piispansauvan ja juttelimme paimenen tehtävästä, jota sauva kuvaa. Paimenen tehtävä sopii papille, mutta myös opettajalle, kasvattajalle, vanhemmalle ja monelle muulle. Vuolijokiset: kirkon ahkera käyttö on sen parasta suojelua!

Vuolijoen kirkolta jatkoimme Škoda Transtech Oy:n Otanmäen tehtaaseen. Tehdas on erikoistunut kaksikerroksisten matkustajajunavaunujen ja matalalattiaraitio-vaunujen valmistukseen. Tehtaalla meidät otti vastaan tehtaanjohtaja Jarkko Taskila, yhteiskuntasuhdejohtaja Leena Manner ja turvallisuuspäällikkö Heidi Rönkkö. Heidän opastuksellaan saimme kulkea tehdassalin läpi ja nähdä tuotantoketjun vaiheet metallilevyjen leikkauksesta ja hitsauksesta aina lopputarkastuksessa olevaan raitiovaunuun saakka. Saimme kuulla, miten tehtaan kaikissa toiminnoissa huomioidaan vastuullisuus, kierrätys ja tuulienergian käyttö. Raitiovaunuja valmistetaan niin Suomeen kuin esimerkiksi Saksaankin. Tehtaalla on töissä noin 650 työntekijää, noin 20 eri kansallisuudesta, ja siellä puhutaan 17 eri kieltä. Tehtaan työkielinä käytetään suomea, englantia ja venäjää. Esimerkiksi hitsaajista noin kolmannes on suomalaisia, mutta he eivät riitä – muut tulevat esimerkiksi Venäjältä, Ukrainasta, Filippiineiltä ja Indonesiasta. Minulla ja monella suut loksahtivat auki: Otanmäessä tehdään kansainvälistä huippua olevia raito- ja junavaunuja.

Perjantai-iltapäivällä saimme vierailla Kajaanin ammattikorkeakoululla KAMK:illa. Siellä meitä isännöivät rehtori Matti Sarén sekä opiskelijakunta KAMOn hallituksen puheenjohtaja Miro Sallila ja jäsen Juho Hyvärinen. Oppilaitoksessa on noin 3600 opiskelijaa ja 64 kansallisuutta. KAMK tunnetaan muun muassa peliteknologian kehittäjänä – siellä on syntynyt maailmankuulu Angry Birds. Kajaanin ammattikorkeakoulu aloitti pelialan koulutuksen ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa. Siitä alkoi Kajaanin kehitys pelialan kaupunkina. Kaupunki rahoittaa pelialan yrittäjyyttä #GameCity Kajaani -hankkeella, jonka tavoitteena on synnyttää uusia menestyviä pelialan yrityksiä. Vierailimme myös muun muassa sairaanhoitajaopiskelijoiden oppitunnilla, jossa harjoiteltiin injektion pistämistä lihakseen – niukasti väistimme joutumisen koekaneiksi. KAMK on kansainvälisestikin vetovoimainen oppilaitos, joka on valittu Suomen parhaimmaksi ammattikorkeakouluksi.

KAMKissa on otettu käyttöön oma supertietokone vuonna 2018. Sitä on hyödynnetty muun muassa yhteistyössä Stanfordin ylipiston kanssa koronarokotteiden kehittämisessä. Oppilaitoksen katolla kasvatetaan kasvihuoneessa tomaatteja supertietokoneen tuottamalla hukkalämmöllä. Kappalainen Anna Juntunen kertoi seurakunnan antamasta tuesta muun muassa tuutoritoiminnalle ja oppilashuollolle.

Perjantai-ilta päättyi ekumeenisten yhteistyökumppaneiden tapaamiseen. Mukana olivat isä Reijo Marjomaa Kainuun ortodoksisesta seurakunnasta, pastori Jouni Juntunen ja vanhimmiston jäsen Veijo Moilanen Kajaanin helluntaiseurakunnasta, pastorit Harri ja Sari Miettinen vapaaseurakunnasta ja osastonjohtaja Pirjo Mikkonen Pelastusarmeijasta; sekä kirkkomme omien herätysliikkeiden edustajina puheenjohtaja Pirjo Heikkinen ja Jaana Raesalmi Kainuun Kansanlähetyksestä, Helena Ahonen Herättäjä-Yhdistyksen Kajaanin paikallisosastosta sekä Juho Kangas ja Saila Tiirola Kajaanin Rauhanyhdistyksestä. Ekumeeninen yhteistyö on Kajaanista vahvaa ja mutkatonta. Konkreettisena esimerkkinä siitä eri seurakuntien ja herätysliikkeiden edustajat sopivat tulevan tammikuun ekumeenisen rukousviikon viettämisestä yhdessä. Yhteinen tehtävämme on puolustaa uskonnon näkymistä julkisessa tilassa.

Kouluyhteistyö puhuttaa – tarvitaan sopimus seurakunnan ja kaupungin kesken

Lauantaina aamupäivällä tapasimme kaupungintalolla Kajaanin kaupungin sivistystoimen edustajia. Kaupungin edustajina olivat sivistysjohtaja Mari Selin, perusopetuksen johtaja Kalle Komulainen, varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa Mattila ja nuorisopäällikkö Sanna Oikarinen. Kävimme lähetekeskustelua sopimuksen laatimisesta seurakunnan yhteistyöstä päiväkotien ja koulujen kanssa. Yhteistyöllä on pitkät perinteet. Sen toivotaan jatkuvan hyvässä hengessä. Sopimuksen laatimisesta on monia hyötyjä: se avaa yhteistyön oikeudellisen perustan ja tekee yhteistyöstä läpinäkyvää, avointa ja mutkatonta. Se tuo myös vakautta ja pitkäjänteisyyttä: silloin ei tarvitse olla yksittäisten kantelujen tai yksittäisten viranhaltijoiden tulkintojen varassa.

Nykyisin yhteistyösopimukset perustuvat Opetushallituksen ja Kirkkohallituksen kehittämään ns. neljän korin malliin. Seurakunta voi tukea päiväkoteja ja kouluja (1) yleissivistävässä opetuksessa, (2) perinteisissä juhlissa, (3) hoitamalla kirkkovuoden jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet sekä (4) antamalla ammatillista tukea kasvuun, kuten ryhmäyttämiseen, oppilashuoltoon ja kriisitilanteisiin – kuluvalla viikolla esimerkiksi kaksi koululaista kuoli Seinäjoella liikenneonnettomuudessa. Näistä vain kolmas kori sisältää perustuslaissa 11 §:ssä mainittua uskonnonharjoitusta. Onkin aivan ratkaisevan tärkeää ymmärtää, mitä perustuslaissa mainittu uskonnonharjoitus tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Se tarkoittaa jumalanpalveluksia ja hartauksia. Se EI TARKOITA sitä, että oppilas tutustuu kirkkotilaan, osallistuu koulukonserttiin, kuulee yksittäisen virren, saa tietoa alueen seurakuntien toiminnasta tai perehtyy uskonnollisia aiheita käsittelevään taiteeseen.

Keskustelussa kävi myös ilmi, että kriisi- ja surutilanteissa, traagisten tapahtumien sattuessa, seurakunnalta koetaan saavan tärkeää ammatillista tukea ja apua. Se on kaikille avointa, helpottaa opettajien taakkaa ja auttaa koululaisia palautumaan kriisistä.

Kaupungintalon yhteistyöneuvottelun jälkeen söimme yhdessä lounasta Kajaanin seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmäläisten Riina Raatikaisen, Patrik Huotarin, Maia Karppisen ja Fanni Karjalaisen kanssa. Nuorten vaikuttajaryhmä aloitti toimintansa keväällä 2024. Sen tarkoituksena on vahvistaa nuorten osallisuutta seurakunnassa, niin toiminnassa kuin päätöksenteossakin.

Lauantai-illan saimme päättää Kajaanin pääkirkossa upeaan Zoopperraan eli Nooan arkin rakentamisesta kertovaan Jukka Salmisen musiikkinäytelmään. Roolissa oli Kajaanin harrastajateatterin näyttelijöitä. Musiikista vastasivat lapsi- ja nuorisokuoro Helmiäiset kuoronjohtajaan kanttori Anne Kyllönen. Kanttorit Olli Kinnunen ja Juha Mikkonen vastasivat säestyksestä. Zooppera oli seurakunnan lapsityön ja musiikkityön mahtava voimannäyttö!

Zoopperan päälle järjestettiin kirkossa piispan kyselytunti. Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa seurakunnan valmiussuunnittelusta, somen keskustelukulttuurista ja kirkkotilan käytöstä. Myös seurakunnan koulujen ja päiväkotien kanssa tehtävä yhteistyö puhutti.

Yhteenvetona voi sanoa, että Kajaanin seurakunta on hyvin verkostoitunut, niin kuin pitkääkin. Se nauttii yleistä arvostusta. Sitä pidetään luotettavana toimijana, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyöstä.

Seuraavaksi käsitellään seurakunnan toimintaa, taloutta ja hallintoa. Tässä on mahdollista tehdä vain muutama nosto.

Seurakunnan talous ja kiinteistöt ovat kunnossa

Seurakunnan talous on kunnossa ja sitä on hoidettu hyvin. Viime kauden talousarvio oli laadittu 180 000 alijäämäiseksi, mutta suunnitelma meni pieleen: lopulta tuli ylijäämä oli noin 504 000 tuhatta. Veroprosentti on 1,6, mikä on varsin maltillinen. Muistetaan, että kyse on                                                  verotuksen kautta kerättävästä jäsenmaksusta. Itse pidän sitä uhrilahjana: en ajattele sitä palveluna itselle, vaan lahjana toisille. Se, että talous on hyvin hoidettu, käy kiistattomasti ilmi keskeisistä talouden tunnusluvuista ja tilintarkastajien lausunnosta. Tästä suuri ansio kuuluu talousjohtaja Auli Ohtoselle ja hänen tiimilleen sekä luottamushenkilöille.

Seurakunnan toiminnan tärkein voimavara ovat ammattitaitoiset ja työhönsä sitoutuneet työntekijät. Ulkopuolisen tekemästä työhyvinvointikartoituksesta kävi ilmi, että Kajaanissa työntekijät ovat nimenomaan ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita. Työilmapiiri on keskimääräistä selvästi korkeammalla tasolla. Erityisen korkealle nousivat työntekijöiden kutsumus ja johtaminen seurakunnassa. Kirkkoherra Antti on aloittanut erinomaisesti.

Toisaalta näin suuressa 80 työntekijän joukossa on suorastaan pakko aina olla jotakin kitkaa ja kehittämistä. Se kuuluu elämään. Konsultti Panu Pohjolaisen raportista käyvät ilmi sekä vahvuusalueet ja kehittämisalueet. Se on hyvä tiekartta ja kotiläksy työhyvinvoinnin hienosäätöjä varten. Sen osaatte kyllä, olette siinä riittävän hyviä ja vahvoja. Antakaa porskuttaa vaan.

Henkilöstö on tärkein voimavara ja myös suurin talouden menoerä. Henkilöstökulut ovat noin 60 %, mitä on pidettävä varsin maltillisena. Henkilöstöstrategia on pitkän aikavälin suunnitelma, jossa osoitetaan resurssit ja painopisteet seurakunnan toiminnalle. Tällainen henkilöstöstrategia tarvitaan Kajaanissa, ja on hyvä, että laaditte sen vuoden sisällä tästä tarkastuksesta.

Toiseksi suurin menoerä ovat kiinteistöt. Niihin kuuluvat kaksi kirkkoa, kaksi leirikeskusta, viisi seurakuntataloa ja viisi hautausmaakappelia. Kiinteistöjen määrä on maltillinen ja käsitykseni mukaan ne ovat hyvässä kunnossa, pois lukien Otanmäen seurakuntatalo, josta on tarkoitus luopua ymmärrettävistä syistä. Seurakunnalla on kiinteistöstrategia, mikä on erinomainen asia.

Seurakunnan talous on siis kunnossa, ensi vuonna tulot tulevat jopa nousemaan. Kenenkään tuskin tarvitsee pelätä työpaikkansa puolesta. Mutta vuosikymmenen lopussa suunta voi laskea, joten kannattaa varautua siihen hyvissä ajoin. Siksi tarvitaan sekä strategia että sen osana henkilöstöstrategia.

Jumalanpalveluselämä on seurakunnan keskus

Oli yksi asia, mistä emme ehtineet puhua. Siksi puhun siitä nyt. Seurakunnassa on kaikkia toimintoja, kaikkia työntekijöitä ja kaikkia jäseniä yhdistävä hengellinen keskus: yhteinen jumalanpalvelus, pyhä messu.

Se johtuu itse Kristuksesta: hän asetti pyhän ehtoollisen ”syntien anteeksiantamiseksi” ja käski viettämään sitä ”usein”, kuten asetuskertomuksesta käy ilmi. Yhteisessä messussa Kristus tulee sanan ja pyhän ehtoollisen kautta meitä lähelle, kosketusetäisyydelle. Ehtoollisessa hän lahjoittaa meille armahtavan rakkauden äärikonkreettisesti: sanan koskettaa meidän sydäntämme ja ehtoollisen pyhitetty leipä ja viini koskettavat meidän kehoamme.

Papin tärkein kunniatehtävä on toimittaa liturgia eli johtaa jumalanpalvelus. Samalla on tärkeää, että sen suunnitteluun ja toteutukseen voivat osallistua kanttorit, lapsi- ja nuorisotyönohjaajat, diakonit ja seurakuntalaiset. Aivan ratkaisevaa ovat myös tukitoiminnot, esimerkiksi se, miten suntiot huolehtivat kirkkotilasta ja striimauksesta, miten viestintä ja muu seurakunnan toimiston väki hoitaa viestintää seurakuntalaisille ja miten vapaaehtoiset hoitavat vaikkapa kirkkokahvituksia.

Väkevä, aito ja kaikkia aisteja puhutteleva liturginen jumalanpalvelus puhuttelee, kunhan oppii ymmärtämään riittävästi sen sisältöä. Viime kädessä on kyse siitä, että messuun tullaan elävän ja läsnäolevan Kristuksen luo. Sitä tarvitsemme seurakuntana ja kristittyinä.

Toivon, että jokainen työntekijä miettii, miten minä voin työssäni palvella sitä, että Kajaanin seurakunnassa toimii rikas ja hengellisesti syvä jumalanpalveluselämä ja että yhä useampi seurakuntalainen voisi löytää tiensä sen herkkujen ja hedelmien äärelle.

Kajaanissa on myös ikäihmisten hoivakoteja. Minusta olisi hienoa, jos seurakunta voisi sopia hoivakotien kanssa käytännöstä, jossa hoitohenkilökunta avaa tv-ruudun jumalanpalvelusta varten ja messun jälkeen diakoni tai pappi käy jakamassa ehtoollisen sakramentin niille hoivakodin asukkaille, jotka sen haluavat. Näin toisimme pyhäpäivän ja Kristuksen läsnäolon myös hoivakodin asukkaille.

Kasvatustyö on seurakunnan lippulaivoja – varhaiskasvatustyössä sopeuttaminen kannattaa

Seurakunnan kasvatustyöstä eli lapsi- ja nuorisotyöstä on jo puhuttu. Sitä hoitavat taitavat ammattilaiset.

Varhaiskasvatusta haastaa kaksi asiaa. Mitä enemmän subjektiivinen päivähoito-oikeus vahvistuu yhteiskunnassamme – mikä on hyvä asia – sitä vähemmän vanhemmilla on tarvetta tuoda lapsia seurakunnan päiväkerhoihin. Toiseksi seurakunnan tila päiväkodeissa kapenee. Talouden kielellä sanottuna (meistä riippumattomista syistä) markkina kapenee. Varhaiskasvatuksen työntekijät taitavat olla seurakunnan suurin yksittäinen työntekijäryhmä (15). Jos se halutaan pitää, tarvitaan ennakkoluulotonta uudistumista.

Yksi ratkaisu on elvyttää perinteinen pyhäkoulu. Seurakunta on myös siirtänyt painopistettä ip-kerhoihin. Pitäisikö panostaa entistä enemmän ilta-aikoihin ja viikonloppuihin? Lisäksi olen varma, että mitä enemmän yhteiskunnassa tullaan tietoiseksi älypuhelimien ja somen kielteisestä vaikutuksesta lasten ja nuorten mielenterveyteen, sitä korkeampaan arvoon seurakuntien leiri- ja retkitoiminta tulee nousemaan. Joskus perinteisestä tulee radikaalia. Tämä edellyttää, että leirikeskukset ovat kunnossa ja että työntekijöiden asenne leiri- ja retkitoimintaan on kunnossa.

Nuorten vaikuttajaryhmät ovat aloittaneet toimintansa, mistä kiitän sydämellisesti.

Kajaanissa on parhaimmillaan lähes 5000 opiskelijaa. Määrä on valtava. Kirkon työn kannalta siirtyminen opiskelijaksi on herkkä vaihe. Usein yhteys kotiseurakuntaan katkeaa muuton takia eikä uutta yhteyttä uudella paikkakunnalla ole helppo löytää. Kajaanissa on oppilaitospappi. Hänen työajastaan on kuitenkin vain 30 % oppilaitostyötä. Kajaanissa on niin paljon opiskelijoita, että voisi olla paikallaan miettiä, miten seurakunta voisi nostaa panostustaan.

Diakoniatyöllä on hyvä maine – vapaaehtoisia tarvitaan hyvinvointia ylläpitävään toimintaan

Seurakunnassa on erittäin paljon tarvetta erilaiselle diakonialle. Työttömyys on korkea, seurakunnan alueella asuu yksinäisiä, vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia. Lisäksi Kainuuseen on tullut noin 500 pakolaista Ukrainasta.

Diakoniatyöstä saatu palaute on ollut hyvää. Samalla diakoniatyöntekijät ovat pohtineet, kuinka paljon pitäisi panostaa taloudelliseen avustamiseen ja kuinka paljon yhteisöllisyyden vahvistamiseen, siis yhteiseen elämään haavoittavassa olevien kanssa. Itse ajattelen, että taloudellista avustamista tarvitaan. Päävastuu hyvinvointiyhteiskunnassa kuuluu kuitenkin yhteiskunnalle. Taloudellisessa avustamisessa seurakunnan rajat tulevat hyvin, hyvin nopeasti vastaan. Siksi kannattaa keskittyä enemmän yhdessä elämiseen apua tarvitsevien kanssa. Niin Jeesuskin teki.

Sote-uudistus varjostaa diakoniatyötä. Aiemmin oli selkeä tehdä yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa, mutta nyt sellaista ei ole, koska sosiaalityö on siirretty Hyvinvointialueiden vastuulle. Kenen kanssa diakonimme keskustelevat? Pohjois-Savossa asiaan tuotiin helpotusta solmimalla väljä puitesopimus Kuopion hiippakunnan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa viime elokuussa. Selvitämme vastaavan, yhteistyöhön kannustavan sopimuksen solmimista Kainuussa.

Lähetys- ja kansainvälinen työ voi tarvita lisäresurssia

Seurakunnalla on pitkä perinne lähetystyön tukemisessa. Lisäksi Kajaaniin on muuttanut paljon kansainvälisiä opiskelijoita, työntekijöitä ja sotapakolaisia. Siihen nähden panostus on aika pieni: yhdellä työntekijällä 60 %:n osuus, toisella 20 % osuus. Toivon, että henkilöstöstrategian päivityksen yhteydessä mietitte, voisiko tätä osuutta kasvattaa.

Piispainkokous antoi lokakuussa suosituksen lähetysmäärärahojen nostamisesta 3 prosenttiin. Sitä ei tarvitse tehdä kerralla. Mutta suunta on hyvä olla tämä. Eli jatkossa on syytä tähdätä siihen, että lähetystyön määrärahat nousevat kolmeen prosenttiin. Se on osa vastaustamme Jeesuksen lähetyskäskyyn.

Musiikkityössä on erinomaiset kanttorit – löytyykö tulijoita lasten musiikkikerhoon?

Seurakunnalla on ollut poikkeuksellisen hyvä kanttorionni. He ovat musiikillisesti poikkeuksellisen lahjakkaita – minulla on vara sanoa, sillä minusta piti tulla kanttori, mutta kyvyt eivät riittäneet. He kykenevät toteuttamaan monipuolisesti sekä klassista että populaarimusiikkia. Seurakunnassa on käsitykseni mukaan kolme kuoroa. Lisäksi on projektiluontoisia musiikkiryhmiä. Aivan erityisen onnellinen olen lapsikuorosta. Myös lapsilla on oikeus Pyhään. Sanoma Hyvästä Paimenesta, Jeesuksesta Kristuksesta, käy lasten sydämeen erityisesti laulamisen kautta. Sitä paitsi laulaminen on kivaa ja tekee hyvää mielenterveydelle.

Seurakunnan toimistossa ja muissa tukitehtävissä tehdään hengellistä palvelutyötä

Seurakunnan tukitoimissa toimii tärkeä ammattilaisten joukko. He tekevät hengellistä työtä, siis toimivat Kristuksen evankeliumin palveluksessa huolehtimalla monista välttämättömistä tukitehtävistä. Työn luonne on muuttunut, koska muun muassa palkanmaksu on keskitetty valtakunnalliseen Kirkon palvelukeskukseen tai virkatodistusten jako Aluekeskusrekisteriin. Omasta puolestani vakuutuin siitä tavasta, jolla seurakunnan kiinteistöt, toimistot, leirikeskukset ja hautausmaat on hoidettu.

Tässä on muutamia nostoja. Kaikkea tärkeää ei tähän voida ottaa. Toivon, että jaksatte lukea tämän lisäksi lääninrovasti ja asessorin muistion. Siitä saa erinomaisia virikkeitä seurakunnan työn ja toiminnan uudistamiselle. Lähtökohta on hyvä: seurakuntaa on hoidettu hyvin, tarkastuksessa saamieni tietojen mukaan se on erinomaisessa kunnossa. Toisaalta jatkuvan uudistamisen ja uudistumisen ote on tärkeää. Rohkaisen siihen teitä kaikkia.

Lopuksi annan kirkkojärjestyksen (KJ 4:8) nojalla viisi kehittämistehtävää.

Kehittämistehtävät

1. Tämä päätöslausunto sekä lääninrovastin ja asessorin muistio ja työkonsultin lausunto jaetaan avoimuuden hengessä tiedoksi kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille. Niiden pohjalta käydään avoin, arvioiva keskustelu piispantarkastuksesta sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden kokouksessa.
2. Seurakunta laatii uuden tulevaisuussuunnitelman eli strategian vuoden kuluessa. Se valmistellaan yhdessä. Siinä on hyvä käydä läpi tilannekuva ja määritellä toiminnan painopisteet vuosikymmenen loppuun.
3. Seurakunta laatii osana tulevaisuussuunnitelmaa henkilöstöstrategian. Siinä määritellään henkilöstön määrä ja ne tehtävät, joilla seurakunta suuntaa tulevaan. Toivon, että seurakunta harkitsee esimerkiksi oppilaitostyön vahvistamista (tällä hetkellä 30 %) ja kansainvälisen työn vahvistamista (tällä hetkellä yhdellä työntekijällä 60 % ja toisella 20%).
4. Seurakunta laatii suunnitelman siitä, kuinka usein, milloin ja miten se järjestää säännöllisesti kaikkien työntekijöiden kokouksen ja työntekijöiden ja luottamushenkilöiden seminaarin. Nämä voivat olla myös sisäkkäisiä.
5. Seurakunta pyrkii laatimaan yhteistyösopimuksen Kajaanin kaupungin sivistystoimen kanssa kouluissa ja päiväkodeissa tehtävästä yhteistyöstä. Tätä varten tuomiokapituli tarjoaa tarvittaessa konsulttiapua.

Lääninrovasti Hannes Seppänen toimittaa jälkitarkastuksen ja muistion siitä minulle vuoden sisällä.

Jeesus Kristus sanoo: ”Ilman minua te ette voi mitään.” Tämä on totta ja tekee meidät nöyräksi. Hän sanoo saman asia toisin: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Tämä tekee meidät iloisiksi ja kiitollisiksi. Seurakunnan elämä on elämää Kristuksen läsnäolossa ja suojeluksessa. Ilman häntä emme voi mitään. Hän synnyttää uskon. Hän vahvistaa rakkautta. Siksi me voimme päättää kaiken nöyrään rukoukseen: Herra, ilman sinua emme voi mitään. Muista omaa lupaustasi. Auta meitä. Ole meidän kanssamme. Siunaa työmme. Johdata meitä. Aamen.

Marraskuun 24. päivänä 2024

Jari Jolkkonen, Kuopion hiippakunnan piispa