Kesäteologi Silja Siposen kirjoittama juttu unkarilaisten vierailusta Kajaanissa 25.6.-2.7.

 

Tiistaina 25. kesäkuuta Kajaanin lentoasemalle laskeutui kone, jossa oli 12 unkarilaista, valmiina näkemään minkälainen on suomalainen rippikoulu. He olivat kotoisin Nyiregyházasta, Kajaanin ystävyysseurakunnasta, noin kahdensadan kilometrin päästä Budapestistä. Heidän matkansa oli ollut pitkä ja kello oli jo yli yhdentoista illalla Joutenlammelle saavuttaessa. Pikaisen iltapalan jälkeen unta ei tarvinnut kauaa odotella.

Seuraavana aamuna leiriläiset saapuivat lammelle ja rippileiri lähti käyntiin. Leiri aloitettiin pohtimalla mitä odotuksia ja tavoitteita leiriläisillä kuin unkarilaisillakin oli leirin suhteen. Toivottiin, että leirillä olisi hyvä ja turvallinen ilmapiiri ja, että kaikki uskaltaisivat heittäytyä mukaan. Myöhemmin unkarilaisten pappi Krisztiàn Zsarnai piti leirin papin, Jyri Kitin, kanssa oppitunnin luomisesta ja luomakunnasta. Iltapäivällä unkarilaiset ja leirin ohjaajat keskustelivat suomalaisen ja unkarilaisen konfirmaation perinteistä. Unkarilaisten konfirmaatio opetus voi kestää jopa kaksi vuotta. Vieraidemme omassa seurakunnassa se kestää lokakuusta toukokuuhun. Opetus painottuu enemmän teoriaan kuin mihin me täällä Suomessa olemme tottuneet. Esimerkiksi Raamatun sisältöä käydään perusteellisemmin läpi ja opetukseen sisältyy 150 asiaa, jotka tulee oppia hyvin. Suomen rippikouluissa näitä aiheita on kahdeksankymmentä. Heillä konfirmaatio opetus alkaa 12 vuoden iässä. Joku vuosi oppilaita oli aloittanut 22, joista kahdeksan suoritti sen loppuun. Iltahartaudessa unkarilaiset lukivat yhdessä leirin isosten kanssa psalmeja.

Torstaina vuorossa oli ilmiötyöskentelyä. Ensiksi jokainen sai pohtia sanoja, mitä heille tulee mieleen aiheesta kristittynä arjessa. Sitten nämä sanat, jotka kirjoitettiin post-it-lapuille, koottiin yhteen ja esitettiin koko ryhmälle. Näistä lapuista koottiin isoimmat aiheet yhteen eri teemoiksi, joista leiriläiset tekivät esitelmät. Unkarilaisetkin osallistuivat ja heidän teemanaan oli perhe ja Jumala. Esitelmässään he kertoivat, kuinka perheen perustana on rakkaus. Oikeanlainen rakkaus tulee uskosta Jumalaan. Lopuksi he esittivät näytelmän siitä, miten ihmiset kohtelevat toisiaan erilaisissa tilanteissa. Iltapäivällä pidettiin leirin ensimmäinen jumalanpalvelus. Aiheena oli itsensä tutkiminen. Krisztiàn piti puheen päivän evankeliumin tekstistä, jossa Jeesus kertoi vertauksen Fariseuksesta ja Publikaanista. Krisztiàn puhui unkariksi ja Rèka, joka toimi leirillämme tulkkina, käänsi suomeksi hänen puheensa. Illalla, kun leiriläisillä alkoi iltaohjelma, unkarilaiset menivät saunaan.

Perjantaina päivä alkoi Jeesuksen elämäkerralla, jonka pappi Jyri kertoi aamuhartaudessaan. Unkarilaiset lähtivät nuorisotyönohjaaja Heimo Haverisen kanssa Sotkamoon. He vierailivat muun muassa Sotkamon kirkossa. Leiriläiset jatkoivat päiväänsä Jeesus aiheisella rastiradalla. Siellä he tekivät ristejä luonnon materiaaleista ja musiikkivideoita Jumalan kämmenellä -virren musiikkiin. Lounaan jälkeen alkoi kaksi oppituntia. Toisessa kesäkanttori Aapo Wikstén opetti nuorille, miten biisi rakentuu. Opittiin käyttämään looppia ja sämpleriä. Toisen tunnin vetivät Jyri ja Krisztiàn, Aiheena oli ehtoollinen. Unkarin kirkossa on tapana kysyä ehtoollisen vieton yhteydessä viisi kysymystä: Luuletko itseäsi syylliseksi ja sen vuoksi kadotuksen arvoiseksi? Kadutko oikeasti syntejäsi? Annoitko anteeksi kaikille, jotka syyttävät sinua? Yritätkö elää tästä lähtien Jumalan tahdon mukaan? Uskotko, että Jumala antaa anteeksi Kristuksen takia kääntyneille? Suomessa nämä kysymykset sisältyvät ehtoollisen rukoukseen. Unkarissa nuori ei voi mennä ehtoolliselle ennen konfirmaation opetuksen suorittamista, toisin kuin Suomessa, jossa nuoret pääsevät jo leirilläkin harjoittelemaan ehtoollisella käymistä. Heidän konfirmaatio opetuksensa on myös Suomeen nähden yksityisempää. Asioita käydään yksin papin kanssa läpi, eikä ryhmissä. Unkarissa myös leiri tulee vasta konfirmaation jälkeen. Myöhemmin Via Dolorosa -kuvaelmassa, eli Jeesuksen viimeisten hetkien näytelmässä, leiriläiset pääsivät esittämään itse Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita. Unkarilaiset olivat pitäneet siitä kovasti ja haluaisivat hyödyntää sitä myöhemmin omassa opetuksessaan. Illan messun aiheena oli ensimmäinen pääsiäispäivä. Unkarilaiset lauloivat leiriläisille uhrilaulun. 

Lauantaina jatkettiin ilmiötyöskentelyä aiheena kristittynä maailmassa. Nuoret käsittelivät muun muassa sodan syitä, varakkuuden epätasaista jakautumista sekä pohtivat hyvän elämän aineksia. Esitysten jälkeen isoset esittivät käänteisen luomiskertomuksen, Jörg Zinkin kertomuksen maailman seitsemästä viimeisestä päivästä.

Unkarilaiset pitivät päivän iltahartauden. He kertoivat omasta seurakunnastaan ja kotikaupungistaan. Heidän kotikaupunkinsa, Nyiregyháza, on Unkarin seitsemänneksi suurin kaupunki 120 000 asukkaallaan. Kaupungin ulkoreunat muodostuvat pienistä kylistä, joka johtuu ajoista, jolloin kaupunkilaiset harjoittivat maataloutta. Alueen historiassa on aika, jolloin alue oli autioitumassa. Kunnes 1750-luvulla alueelle tuli paljon luterilaisia ja asutti alueen uudelleen. Osa vieraistakin on kotoisin sellaisesta kylästä, jossa 98 % asukkaista on luterilaisia. Unkarin evankelisluterilainen kirkko on jakautunut Nyiregyházassa neljään seurakuntaan. Koko kaupungin alueella on neljä pappia, yksi jokaisessa seurakunnassa, sekä yksi oppilaitospappi. Kirkolla on oma päiväkoti, peruskoulu sekä lukio. Heidän yliopistossaan on noin parisataa oppilasta. Seurakunnan toimintaa voi tukea joko lahjoittamalla rahaa suoraan tai kolehdin kautta. Jäsenet maksavat myös toimintamaksun. Valtio on maksanut kirkolle korvauksia kommunismin päättymisen jälkeen, korvauksena siitä, kun valtio otti itselleen kirkolta maita. Tämän päivän haasteena on seurakuntalaisten väheneminen. Konfirmaatio-opetukseen tulee yhä vähemmän nuoria ja hautajaisten määrä lisääntyy. Heillä on ollut vaikeuksia saada nuoria toimintaan mukaan. Yksi syy tähän on muun muassa nuorisotyöntekijän puuttuminen. Heidän seurakunnassaan nuorille on tarjolla perjantaisin keskusteluilta, jolloin käydään läpi nuorten kuulumisia ja lauletaan. Jokainen nuori valitsee kerrallaan jonkun Raamatunkohdan. Jos aihe on rankempi, tytöt ja pojat keskustelevat siitä erikseen. Ilta alkaa seitsemältä ja voi vanhimpien nuorten kohdalla jatkua jopa yhteen saakka yöllä. Ilta on tarkoitettu vaihtoehdoksi yökerhoille. Muuta seurakunnan toimintaa ovat muun muassa kesän lastenleirit, hartaudet ja messun jälkeiset syömingit, jonka osallistujamäärä on ollut noin 130 henkeä. 

Unkarilaisten viimeisenä päivänä leirillä mentiin Paltaniemelle vierailemaan kirkossa ja Valon kappelissa. Päivän aiheena oli kärsimys. Paltaniemellä tutustuttiin kuvakirkon historiaan ja pidettiin jumalanpalvelus. Kappelissa tutustuimme hautaan siunaamisen kulkuun ja katseltiin hautausmaalla ympärillemme. Iltapala oli tavallista hienompi viimeisen illan kunniaksi. Iltahartaudessa sanottiin kiitokset ja jaettiin lahjoja. Unkarilaiset olivat pitäneet leirimme interaktiivisuudesta. Ryhmissä työskentely oli ollut heille aika uutta, sillä Unkarissa se ei ole vielä yleisessä opetuskäytössä. Joutenlampi oli ollut kiva paikka, koska siellä sai rauhan kaupungista kauniin luonnon keskellä. Leiri oli heidän mielestään hyvin rakennettu kokonaisuus. Leirin isoset saivat paljon kehuja ja kiitosta. Unkarilaiset lähtivät Helsinkiin maanantain ja tiistain välisenä yönä ja jatkoivat siitä matkaa kotiin muutaman päivän jälkeen.

Silja Siponen, kesäteologi

Unkarilaisten mielestä Joutenlampi on kiva paikka, koska siellä saa rauhan kaupungista kauniin luonnon keskellä.

Unkarilaiset vierailivat Paltaniemen kuvakirkossa ja Valon kappelissa.
Unkarilaiset vierailivat Paltaniemen kuvakirkossa ja Valon kappelissa.

Nyiregyházan seurakunnassa nuorille on tarjolla perjantaisin keskusteluilta, jolloin käydään läpi nuorten kuulumisia ja lauletaan. Jokainen nuori valitsee kerrallaan jonkun raamatunkohdan.