Helatorstai kutsuu Raatihuoneentorille

Yhteiseen pöytään kokoonnutaan tietysti ehtoolliselle, mutta myös keskustelemaan saarnan äärelle. Messun jälkeen seurakunta tarjoaa paikallaoleville keittolounaan.

Torimessun liturgina toimiva kappalainen Antti Minkkinen kertoo, että luvassa on kirkonmenot Raatihuoneentorilla. Messun kaava ei ole kuitenkaan aivan tavanomainen.

–Tarkoituksena on kyllä lukea helatorstain Raamatun tekstit, rukoilla ja viettää ehtoollista. Messussa ei kuitenkaan lauleta perinteisiä virsiä vaan niin sanotun kansanlaulumessun lauluja. Ne ovat hengellisiä lauluja, jotka on sanoitettu vanhojen kansanlaulujen säveliin. Myös saarna poikkea tavanomaisesta, Minkkinen sanoo.

Messun jälkeen kaikille paikallaoleville on tarjolla hernekeittoa. Keiton syönnin lomassa on mahdollisuus jutella seurakunnan työntekijöiden kanssa ja tutustua seurakunnan vapaaehtoistoimintaan.
 

Näkökulmia reformaatioon

Messun saarna toteutetaan keskusteluna. Seurakuntapastori Nuusa Parkkisen esittämiin reformaatiokysymyksiin vastaavat kaupunginvaltuutettu Silja Keränen, sivistysjohtaja Mikko Saari sekä kirkkoherra Marko Miettinen.

–Reformaatio oli ennen kaikkea kirkkoon liittyvä mullistus, mutta haluamme nostaa vuoropuhelussa esille sen laajemman vaikutuksen koulutukseen, sivistykseen ja yhteiskunnan toimintaan, Parkkinen selittää.

Parkkisen mielestä erityisesti tässä ajassa on tärkeää, että eri näkökantoja edustavat ihmiset kootaan yhteen keskustelemaan saman pöydän ääreen. Samalla on kenties mahdollisuus myös oppia toinen toisiltamme.
 

Evankeliumi keskelle ihmisiä

– Helatorstai on yksi niistä kirkollisista pyhistä, jonka merkitys ja sisältö taitaa olla melko monelle suomalaiselle varsin vieras, toteaa Antti Minkkinen. Hän arvelee, että suurin osa sekoittaa helatorstain ainakin helluntaihin, eikä moni osaa sanoa, mistä syystä näitä kumpaakaan vietetään.

Aikaisemmin helatorstain nimi oli kuvaavampi: Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Helatorstaina muistellaan siis sitä, kuinka Jeesus astui ylös taivaaseen.

Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen, ja se on pyhä keskellä viikkoa. Arkea ja pyhää pidetään usein toistensa vastakohtina. Helatorstai muistuttaa kuitenkin siitä, että pyhä elää keskellä arkea. Helatorstai on edelleen suurimmalle osalle työväestä ja koululaisille vapaapäivä.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen on toivonut, että kaikissa seurakunnissa jumalanpalvelus tuotaisiin helatorstaina lähelle ihmisiä. Samalla tavoin kuin Martti Luther halusi tuoda evankeliumin ihmisten keskelle puhumalla heidän kieltään, helatorstain torimessun ajatuksena on tuoda evankeliumi keskelle ihmisiä. Tori on paikka, jonne on helppo tulla.

Vastauksena kysymykseen, mitä toiveita päivän suhteen on, Antti Minkkinen toteaa:

–Toiveena on tietenkin suotuisa sää. Toivottavasti tämä torimessu on tilaisuus, johon olisi helppo lähteä vaikka lasten kanssa. Ulkona ollessa ei haittaa, vaikka lapset vähän juoksentelisivat messun aikana tai kävisivät välillä leikkimässä torin reunalla. Tarkoitus on luoda elämänmakuinen tapahtuma, jossa kaikki viihtyvät, Minkkinen summaa.

Kuva: Maaria Keskitalo