kuva: Kaisa Manninen
Surevalle ja surevan läheiselle
Jokainen tulee kohtaamaan surua jossakin elämänsä vaiheessa. Surutyöllä tarkoitetaan sitä pitkää prosessia, joka seuraa läheisen menetyksestä kuoleman kautta. Surua joutuu käymään läpi pitkähkön ajanjakson mittaan. Se on usein kovaa ja raskasta työtä. Siksi siinä tarvitaan myös toisia; läheisiä, ystäviä, toisia samoin kokeneita sekä ammattiauttajia. Toiset ihmiset ovat parhaimmillaan vierelläkulkijoita, joiden kanssa voi jakaa kipeitä kokemuksiaan. Myös seurakunta tarjoaa apua surutyöhön; joko henkilökohtaista keskustelua pappien tai diakonien kanssa sekä sururyhmiä tai ajoittain erityisiä tilaisuuksia.
Linkki esirukouspyyntölomakkeeseen.
Jumala, sanat eivät riitä kuvaamaan suruani.
Se koskee niin ja on vaikeaa.
Tunnet pimeyteni ja yksinäisyyteni.
Kaipaus vihloo sisälläni.
Värit ovat kadonneet ja äänet hiljentyneet.
Lohdutuksen Jumala, anna minun tuntea läheisyytesi.
Tartu käteeni ja anna minun nähdä aamun sarastus.
Aamen.


