kuva: Eija Tolonen

Kriisi parisuhteessa

Parisuhde ei ole staattinen tila, vaan se muuttuu ja kehittyy. Parisuhteen kehittyminen voidaan kuvata parisuhteen kaarena, jonka muodostavat symbioosi, erillistyminen ja kumppanuus. Parisuhteen alun hyvinkin vahva yhteenkuuluvuuden tunne luo pohjaa yhteiselle elämälle.

Suhteen edetessä alkuvaiheen symbioosi alkaa jossain vaiheessa väistyä. Yleensä toinen kumppaneista kokee tarvetta saada enemmän tilaa itselleen ja ajatuksilleen. Silloin suhteessa on tultu ns. erillistymisvaiheeseen. Koska erillistymisen tarve tulee puolisoille yleensä eri aikaan, saatetaan toisen selittämätön pahanolon tunne kokea uhkana ja jopa pelätään toisen suunittelevan eroa. Tässä kohdassa suhdetta koetaan yleensä parisuhteen ensimmäinen isompi kriisi.

Tämän ns. erillistymiskriisin tekee kipeäksi se, kun usein toinen osapuoli ilmoittaa rakkauden loppuneen. Silloin on tärkeää ottaa aikalisä! Mitään hätiköityä äkkipäätöstä ei pitäisi tehdä! Rakkaus ei ole loppunut, vaan se vanha rakkauden tunne on peittynyt muiden vahvojen tunteiden alle. Ja niitä tunteita voivat olla väsymys, turhautuminen, kiukku, viha, katkeruus jne eli tunteet, joista ei ole kenties koskaan uskaltanut puolisolleen puhua, saatikka ilmaista niitä.

Vain sellainen parisuhde on pidemmän päälle toimiva ja tyydytystä tuova, jossa "minulla on tilaa olla minä" ja "sinulla on tilaa olla sinä" ja "suunnittelemme tulevaisuutta toisiimme sitoutuneina ja toinen toistamme kunnioittaen".

Parisuhteen kaari (pdf)