Jumalanpalvelusjärjestys eli liturgia
Kirkko toimii vuosituhantisen perinteensä varassa. Jumalanpalveluksessa on katumusta, kiitosta, ylistystä ja rukousta. Seurakunta on koolla kolmiyhteisen Jumalan nimessä, ja Jumala ruokkii seurakuntaansa äänellisellä sanallaan, Raamatulla ja saarnalla sekä aineellisella sanallaan, sakramenteilla. Kirkkovuosi jäsentää liturgian sisältöä. Jokaisella pyhällä on kirkkovuodessa oma sanomansa.
Jumalanpalveluksen toimittavaa pappia sanotaan liturgiksi. Jumalanpalveluksessa voi saarnata teologi (pappi tai lehtori) tai saarnaluvan saanut maallikko. Ehtoollisen jakamisessa voivat avustaa teologien lisäksi myös siihen oikeuden saaneet maallikot.
Jumalan sanan kuuleminen
Sanaosassa luetaan kolme lukukappaletta Raamatusta. Ensimmäinen on Vanhasta testamentista ja toinen jostakin muusta Uuden testamentin kirjasta kuin evankeliumeista.
Lukukappaleiden jälkeen lauletaan päivän virsi. Sen aihe liittyy kolmanteen lukukappaleeseen eli pyhän evankeliumiin. Pappi lukee evankeliumin. Sen sanoma on useimmiten saarnan pohjana.
Saarnan jälkeen seurakunta lausuu yhdessä uskontunnustuksen. Sen jälkeen rukoillaan esirukous yhteisten asioiden puolesta. Esirukoukseen liitetään kirkolliset ilmoitukset kuten kastettujen, avioliittoon aikovien ja kuolleiden seurakuntalaisten nimet, ja myös heidän puolestaan rukoillaan.

Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.