Kirkot

Seurakunnan pääkirkko

Kirkkokatu 19
on keskellä kaupunkia Pohjolankadun varressa. Puhdasta nikkarityyliä edustava puurakennus on seissyt paikallaan jo vuodesta 1896.
Syksyllä 2006 tehdyn laajan perusparannuksen jälkeen se on avautunut toimintaan entistä ehompana. Suurin näkyvä muutos on alttariosassa. Seinässä kiinni ollutta alttaria on kavennettu ja se on jäänyt apupöydäksi. Uusi alttari on sijoitettu siten, että liturgi toimii sen takana ollen koko jumalanpalveluksen ajan kasvot seurakuntaan päin.
Kuoriosassa on myös pöytä kastemaljalle.

Kirkkoa voidaan anomuksesta vuokrata ulkopuolisille mm. konserttien pitopaikaksi. Tähän tarvitaan kirkkoneuvoston lupa.

Seurakuntaliitoksessa käyttöön tulivat myös Vuolijoen kirkko ja Otanmäen seurakuntatalo. Linnantauksen ja Lehtikankaan seurakuntakeskusten salit ovat myös vihityt kirkoiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että myös näissä voidaan toimittaa kirkollisia toimituksia kirkkojen tapaan.

Paltaniemen kirkko

Paltaniementie 851
87850 Paltaniemi
1700-luvulta peräisin oleva kirkko on Paltamon seurakunnan omistuksessa. Kajaanin seurakunta vuokraa sitä omaan toimintaansa ja pitää kesäaikaan ja jouluaattona siellä jumalanpalvelukset. Kirkon varaukset hoidetaan Kajaanin seurakunnan kirkkoherranviraston kautta, puh. 61721

Vuolijoen kirkko

Kivikirkontie 3 B
88270 Vuolijoki
Kainuun ainoa kivikirkko on rakennettu 1905-1906. Sen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck, joka maalasi myös alttaritaulun 1906 jäljennöksenä Edvard Gebhardin "Pyhästä Ehtoollisesta".


Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on
Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä
hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka
ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden.
Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa,
määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut
ihmeelliseen valoonsa. Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen
te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut.

1. Piet. 2:4–5, 9–10